Heipat

Blogini loppuu tältä erää tähän ja niin myös vaihtoni henkilökohtaisista syistä. Joskus elämässä tulee hetki, jolloin on kohdattava tietyt asiat. Asiat, joita on siirtänyt liian pitkään tuonnemmaksi. Hyväksyminen on kaiken alku ja tällä kertaa tämän vaihdon loppu.

Tällä hetkellä elämä koettelee, se kuuluu tähän yhtenä tärkeänä osana. Haluan sanoa sen ääneen, koska nykymaailmassa sitä sanotaan liian vähän. Tähän elämään kuuluvat kaikenlaiset tunteet, ilot ja surut eikä niissä ole mitään väärää.

Vaikka kaikki vaihdon suhteen päättyi vielä näin vähän aikaa ennen sen suunniteltua loppua, tiedän, että näin oli tapahduttava. Tästä lähin voin oppia suhtautumaan elämään sellaisena kuin se on eli ihan kaikenlaisena. Haluan vielä joskus kirjoittaa blogia tai perustaa vaikka instagramtilin, mutta sitä ennen pidän taukoa.

Vaihdosta en vaihtaisi mitään. Koin paljon upeita hetkiä ihanien ihmisten kanssa. Olen kiitollinen, että sain kokea tämän. Ja vaihtoon todella kannattaa lähteä! Toki harmittaa, että useat matkasuunnitelmat jäivät toteutumatta. Uskon kuitenkin, että voin toteuttaa niitä vielä tulevaisuudessa. Nyt on keskityttävä johonkin tärkeämpään.

Kiitos lukijoille. Kirjoittaminen on ollut minulle tärkeää ja aion jatkaa sitä toistaiseksi ihan vain itseäni varten.

Königssee kuvina

Kevätlukukausi alkuun

Pitkästä aikaa.

Paljon on taas tapahtunut. Palasin Salzburgiin 12. päivä tätä kuuta kaksiviikkoiselta Suomi-lomalta. Ilouutiset: kandi on korjauksia vaille valmis. Se ei kuitenkaan tutkintoa tarkoita, sillä parisenkymmentä opintopistettä on vielä suorittamatta.

Yliopisto on täällä lähtenyt taas käyntiin. Vaatii todella itsensä pakottamista lähteä edes luennolle, mutta siellä on toistaiseksi, ainakin suurimmaksi osaksi, tullut oltua. Yhdelle kiinnostavalle kurssille menen ilman itseni niskasta kiinniottamista. Sen nimi on Interkulturelles Praktikum. Kurssi on tarkoitettu Erasmus-opiskelijoille sekä itävaltalaisille opiskelijoille. Tarkoitus on muodostaa kansainväliset ryhmät ja tehdä esitelmän lisäksi viisi aktiviteettia yhdessä. Pari kurssikertaa on jo ollut ja olen todella nauttinut siitä, että olen päässyt juttelemaan itävaltalaisten ja muiden Erasmus-opiskelijoiden kanssa. Ei ole mitään mukavampaa kuin vaihtaa kulttuurien välistä tietoa ja kuulla Suomi-stereotypioita. Sauna, vodka, kylmyys, hyvä koulutus ja englannin kielen taito on ainakin tullut esille. Olen myös useampaan kertaan kuullut, että minulla pitäisi olla vaaleat hiukset ja siniset silmät kun kerran Suomesta olen.

Sitten asuntolan uusiin tuuliin. Asun tällä hetkellä yksin, kämppikseni muutti pois ja tulossa on remontti. Tähän huoneeseen tulee vielä ilokseni pieni keittiö. En malta odottaa. Puhuin aluksi täällä blogissa siitä, että tulen varmasti tottumaan asuntola-asumiseen. No, niin ei ole käynyt. Oikeastaan kaikki mitä olen odottanut, on mennyt aivan toisin. Olen huomannut ja ennen kaikkea hyväksynyt sen, että minulle ei vain tämän tyyppinen asuminen sovi. Joo, on mukavaa kun on ihmisiä ympärillä. Se mutta: silloin kun ei ole paikkaa missä olla yksin, alkaa todella arvostaa yksinoloa. Juttelen jo yliopistolla päivän aikana ihmisten kanssa ja kotiin tullessani kaipaan rauhaa. Nyt olen sitä saanut ja olo on paljon parempi.

Olo on muutenkin parempi ja toiveikkaampi kevätlukukauden suhteen. Koulua minulla on vain kolme päivää viikossa, toukokuussa vain kaksi (!) Mikä tarkoittaa sitä, että reissaamiselle jää aikaa. Tahdon todella vielä nähdä uusia paikkoja Salzburgin ulkopuolella tämän vaihdon aikana.

Siispä toiveeni tulevalle kevätlukukaudelle ja viimeisille kolmelle kuukaudelle Salzburgissa: olkaa hyviä.

Kävin tänään katsomassa auringonlaskun Mönchsbergillä ja olin iloinen, että menin. Kuvissa tunnelma ei oikein välity, mutta maisemat olivat kauniita. Auringonlaskuissa on vain jotain erityistä. Tuntui puhdistavalta, tyytyväiseltä ja odottavalta. Tästä se alkaa: viimeiset kuukaudet ihanassa Salzburgissa.

(Kandi)tauko

Heippa, hengissä ollaan!

Ainakin tilastojen mukaan vielä joku tätä blogia käy katsomassa, joten ajattelin ilmoittaa pitäväni hieman taukoa kirjoittelussa tenttien ja kandin takia.

Palailen seuraavan kerran maaliskuussa taas motivoituneempana blogin pariin ja kerron hyvät uutiset, jos olen saanut kandin jotakuinkin valmiiksi.

Siihen asti, alles Gute!